Kasvatustiede
Kasvatustiedettä pääaineenaan opiskelevat perehtyvät kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöihin. Opintoihin kuuluvat esimerkiksi kasvatustieteen ja kasvatuksen historialliset ja filosofiset lähtökohdat, psykologinen näkökulma kasvatukseen, opetuksen suunnittelu sekä kasvatuksen ja koulutuksen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kytkennät. Opintoihin kuuluu myös tutustumista mediakasvatuksen perusteisiin, koulutuksen ja sukupuolen problematiikkaan sekä organisaatioiden, koulutuksen ja johtamisen kysymyksiin.
Kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon yleisestä kasvatustieteestä suorittaneet voivat sijoittua esimerkiksi kasvatusalan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin julkiselle tai yksityiselle sektorille. Työtehtävät löytyvät esimerkiksi julkishallinnon, päivähoidon, vapaan sivistystyön, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja järjestöjen tehtävissä sekä konsultti- ja kolutuspalveluiden tarjoajina.
Aikuiskasvatustiede
Aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden opintoihin kuuluu perehtymistä aikuiskasvatustieteen teorioihin, elinikäisen oppimisen käytänteisiin, aikuiskoulutuksen rakenteisiin, oppivaan organisaatioon, työelämän johtamiseen, koulutuksen ja kehittämisen erikoiskysymyksiin sekä aikuiskoulutuksen kansainvälisiin trendeihin.
Aikuiskasvatustiedettä pääaineena opiskelleet voivat työllistyä samankaltaisiin tehtäviin kuin kasvatustiedettäkin opiskelleet. Erityisesti aikuiskasvatuksen pääaineopiskelijat ovat aikuiskoulutuksen, työelämän koulutuskysymysten, yksityisen sektorin kehittämisen, työelämän tutkimuksen, kosultoinnin tai vapaan sivistystyön asiantuntijoita.
Mediakasvatus
Mediakasvatus on yliopistomme erikoisuus, sillä Lapin yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa mediakasvatusta voi lukea pääaineena. Opinnot muodostuat kolmesta teemasta:
- Media opetuksessa ja oppimisessa: Opintojakso perehdyttää opiskelijat median sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksen ja oppimisen prosesseissa opppimisteoreettisista, konstruktivistisista ja sosiokulttuurisista näkökulmista. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy hyödyntämään mediaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
- Median valta, kontrolli ja valtautuminen: Opintojaksoissa opiskelija perehtyy mediakasvatuksen historiallisiin ja filosofisiin lähtökohtiin mediahistorian ja mediafilosofian sekä kriittisen mediakasvatuksen näkökulmien kautta.
- Media yksilöiden ja yhteisöjen arjessa: Opintojaksoissa tarkastelun kohteena ovat median roolit yksilöiden ja yhteisöjen psykologisessa arjessa sosioaalipsykologisten ja sosiologisten näkökulmien kautta. Mediaa käsitellään osana kaikenikäisten ihmisten elämää erityisesti minuuden, sosiaalisten suhteiden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Mediakasvatusta pääaineena opiskelleet työllistyvät esimerkiksi mediakasvatuksen asiantuntijatehtäviin mediayrityksiin, kuntien palvelukseen, kansalaisjärjestöihin, opetuksen suunnittelijoiksi, aikuisopettajiksi sekä verkkopedagogiikan asiantuntijoiksi.
